Alle viikko H hetkeen... Stressitaso on korkeella. Tavallaan mua ahdistaa, että lukuaikaa on enää muutama päivä, mutta toisaalta odotan jo innolla sitä aikaa kun ei tarvitse enää stressata. Miksi sitten stressaan niin hirveästi?
Mä oon tottunut suunnittelemaan mun lähitulevaisuuden aika tarkasti, käytän kalenteria ja kaikki tekeminen on aikataulutettua. Ainakin suurimmaksi osaksi. Jos olisi mahdollisuus, niin aikatauluttaisin varmaan mun seuraavat kymmenen vuotta. Tällä hetkellä mulla on suunnitelmissa päästä kouluun ja päästä jo liikkumaan elämässä eteenpäin. Tässä suunnitelmassa on kuitenkin vielä iso kysymysmerkki. Mitä jos en pääsekkään kouluun? Mitä sitten? Töitä on tehtävä, mutta jaksanko olla samassa paikkaa toista vuotta peräkkäin, entä jos en jaksakaan, mitä sitten? Paljon kysymyksiä, joihin ei ole vastauksia. En voi suunnitella mun kesän jälkeistä elämää ollenkaan...
Onneksi stressi helpottaa tulevana maanantaina huomattavasti ja sen jälkeen pitää vaan jännittää tuloksia. Nyt pitäisi ottaa loppukiri eli napata itseään niskasta kiinni ja alkaa kertaamaan juttuja, mutta se on vaan niin ylitsepääsemättömän vaikeeta... Mitä lähemmäs mennään koetta, sitä enemmän mua stressaa ja sitä vähemmän saan itseäni lukemaan. En vaan pysty keskittymään. No mutta enään MUUTAMA PÄIVÄ! Pääsykokeen jälkeen pääsen taas hetkeksi elämään stressitöntä elämää nauttien ja tehden juttuja joista tykkään. Esimerkiksi panostaa blogiin, nauttia kesästä ja nähdä kavereita, niin paljon ku vaa sielu sietää!!
Tää postaus oli ihan kuin mun omasta suustani! :D Mulla h-hetki on jo huomenna, ja mua jännittää ja stressaa ihan super paljon. Mun on ollut vaikea lukea tällä viikolla, sillä jotenkin se lukutahti on hidastunut mitä lähempänä pääsykokeet ovat...:'D Tsempit sulle vielä viimeiseen rutistukseen! <3
ReplyDeleteMyös toi työjuttu kuulostaa tutulta, sillä oon itsekin miettiny sitä että, jaksanko olla mahd. toista vuotta samassa paikassa,mutta mitäs jos käykin niin että, uutta työtä ei löydykään, ja sitten oon tyhjän päällä...:o Aikatauluttaminen ja suunnitelmat ovat se mun juttu, ja toi tuleva syksy stressaa myös täällä jo ny! Et siis oo tän asian kanssa yksin :D Onneksi asioilla on kuitenkin tapana järjestyä :')
http://anskisss.blogspot.fi
Mulla ois kehitysidea! Mun mielestä ois kiva jos jakaisit tota tekstiä vähän pienimmiksi kappaleiksi eikä se olisi vaan tommonen sanahirviö jota ei oikein tee mieli ees alottaa lukemaan :D
ReplyDeleteTai tällä mun mielestä saisit ainakin nostettua sun blogin ihan uudelle tasolle, kun sun kuvat on jo ihan huippuluokkaa! :)
samaa mieltä! oot selkeesi painanut enteriä esim. "Miksi sitten stressaan niin hirveästi?" -lauseen jälkeen, mutta painappas toisen kerran ja jätä kappaleiden välille yksi tyhjä rivi, niin tekstin lukeminen helpottuisi huomattavasti. myös tekstin tasoittamista reunasta reunaan voisi kokeilla :)
DeleteSamaa mieltä edellisten Anonyymien kanssa. Blogisi on kuvien osalta tosi mielenkiintoinen, mutta teksti kaipaa hiomista. :) Juurikin tekstin siisti rakenne ja oikeakielisyys. Blogisi taso nousisi siitä huomattavasti.
DeleteKiitoksia vinkeistä ! Kovasti tässä oon yrittänyt parantaa tekstin laatua ja oikeinkirjoitusta, mutta ei se vaan vieläkään oikein luonnistu.. Ehkä vielä joku päivä! Parhaani yritän! :)
DeleteMoikka! Tosi mielenkiintoselta vaikuttava blogi! Mihin haet kouluun? :)
ReplyDeleteMulla on ihan sama homma! Pääsykokeet ens viikon tiistaina ja mitä lähemmäs tullaan sitä enemmän stressaan ja sitä vähemmän pystyn keskittymään lukemiseen!! Ärsyttävää! Tsemppiä sulle kokeeseen! :)
ReplyDeleteHeippis! En tiedä kuinka paljon haluat raha-asioista täällä blogin puolella puhua, enkä nyt sitä niin odotakaan. Ite kuitenkin valmistun nyt reilu viikon päästä ja pääsykoe on sitä seuraavalla viikolla. Aluksi oli tarkoitus hakea ihan tosissaan ja koittaa päästä sisälle jo tänäsyksynä, mutta parin viikon lukemisen jälkeen voimat vaan loppui ja motivaatio katos. Syytän tota ylppäriurakkaa, kun kirjotin 6 ainetta keväällä. Päätin sillon siis, että pidän välivuoden, koska epätodennäköistä on että sitä myöhemmin tulisi opiskeluista taukoa pidettyä ja se tuntuu muutenkin sopivalta.
ReplyDeletePointtina kuitenkin on se, että ei yhtään innostaisi jäädä kotikaupunkiin asumaan enää vuodeksi. Asukkaita on parikymmentä tuhatta enemmän kuin Salossa, joten saat ehkä hiukan osviittaa mun lähtökohdista. Kauheasti innostaisi muuttaa jo todennäköisesti tulevaan opiskelukaupunkiin Turkuun, tai vuodeksi vain Helsinkiin, koska sekin olisi unelmaopiskelukaupunki (kyseistä ainetta ei siellä vaan pysty opiskelemaan ikävä kyllä). Mietin kuitenkin, että jääkö siellä mitään säästöön, vai kiertääkö se raha vaan palkasta vuokraan ja muihin laskuihin.. Eihän se mikään itsestäänselvyyskään olisi, että niitä töitäkään saisi. Lähinnä siis sitä mietin että kannattaisiko muuttaa toiseen kaupunkiin, vai pyöriikö se raha sitten siinä vaan ympyrää, eikä säästöön jää lantin lanttia. (vrt. siihen että asuisin kotona vielä kotikaupungissa vuoden ja toivottavasti kävisin töissä). Omasta kokemuksestasi katsoen.
Kiitos jos jaksat tähän metriviestiin vastata, ja pahoittelut kyseisestä pituudesta. :D Onnea sun pääsykokeeseen, toivottavasti tänä vuonna nappaa! :-)
musta on ollut ihan uskomattoman ihanaa muuttaa jo ekan välivuoden aikana pois kotoota, tutustua uusiin ihmisiin ja muuten vaan kasvaa ihmisenä, nähdä ja kokea kaikkea uutta yms., mutta ainakin täällä Helsingissä asuessa en oo saanu säästettyä yhtään... tai sain mä säästettyä vihdoin siihen kameraan ja tietokoneeseen, mutta niihin mulla oli jo alustavasti vähän säästössä. Muuten täällä Helsingissä asuessa ei hirveesti jää ylimääräistä rahaa, et aika tiukilla silti eleillään, sillä täällä on aika kovat vuokrat yms.. Tässä vaiheessa voi kuitenkin miettiä, että onko se raha oikeesti niin tärkeä? Nää on näitä vaikeita valintoja, että jääkö kotiin asumaan ja tekemään töitä , sekä säästämään rahaa, vai lähteekö pois kotoota kokemaan jotain aivan uutta:) ja kiitos paljon!!! <3 Tsemppiä sulle kans pääsykokeisiin ja muutenkin valintoihin! :)
DeleteKaikkea ei tarvitse tai ylipäätään voi aikatauluttaa. Ymmärrän kyllä mitä tarkoitat, itsekin haluaisin olla aina varma mitä seuraavaksi tapahtuu ja kontrolloida kaikkea tulevaa, mutta ainakaan mua se ei vie mihinkään muuhun kun stressiin ja ahdistukseen. Elämä on niin spontaania ja arvaamatonta. Mitä tahansa voi tapahtua ja pakko vaan höllätä ja hyväksyä ettei voi täysin vaikuttaa asioihin jotka tapahtuu.
ReplyDeleteItse oon saman ikäinen kuin sä. Mulla itselläni on ollut aika rankka menneisyys ja toivo jatkon suhteen on ollut aivan lopussa. Olin myös kova stressaamaan ja pabikoimaan tulevasta. Mun elämä on kahdessa vuodessa kuitenkin muuttunut aivan uskomattoman hyvään suuntaan, enkä edes suunnitellut tätä!
Pitkä teksti, mutta pointtina se että ollaan molemmat nuoria ja taitavia, nautitaan elämästä ja höllätään välillä. Asiat sutviutuu ja yllättävän hyviä asioita tapahtuu vaikkei aikataulupohja olisi aina kädessä! :-)
oij! ihana kommentti! kiitos! <3 kaikkea hyvää sulle!
Delete