LEFFA- JA SARJAVINKKEJÄ

Kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn & Indieplace kanssa 

Unohtumaton kesä 2020 on nyt saatu pakettiin, menojalkineet on riisuttu jalasta ja kesävaatteet viety ullakolle. Tilalle on kaivettu esiin mukavammat kotivaatteet ja leffailtojen määrä on lisääntynyt. Kesällä tuli mentyä aika paljon ja kotona käytiin vaan pyörähtämässä. Ei ois tullu mieleenkään silloin istua perjantaina kotona tai puhumattakaan lauantaista. Sunnuntainakin oli pakko olla menossa... Sen sijaan nyt olen valmis viettämään vapaa-aikaani sohvalla herkkujen ja leffojen parissa! Mashakin tykkää, kun ollaan enempi kotona hänen kanssa <3

Arki on lähtenyt pyörimään ja täysin vapaana lauantai päivänkin vietän ilomielin aamusta iltaa lökäreissä, popparit tai muut herkut kourassa, leffoja katsoen. Sain kaupallisen yhteistyön merkeissä taas Viaplay -jäsenyyden ja oon ollu siitä erittäin innoissani! Juuri sitä, mitä tähän syksyyn kaipasinkin! 30.6 lähtien Viaplayn valikoima on muuten laajentunut entisestään, sillä Viaplay leffat ja sarjat –paketti on yhdistynyt Elisa Viihde Aition kanssa! Entistä parempi valikoima leffoja ja sarjoja, joista kokosin itselleni ja teille pienen listan. Näille on pakko tehdä syksyllä aikaa:

SARJOJA:

9-1-1

Rakasta mua (tästä tuli nyt 2. kausi Viaplayhin!)

Catwalk

House (oon aina silloin tällöin törmännyt kyseisen sarjan jaksoihin, mutta en oo koskaan aktiivisesti katsonut... nyt tuli fiilis, että pitäis ehkä aloittaa tän sarjan kattominen ihan kunnolla)

Billions 

Fargo (tää oli sen verran koukuttava, että pakko kattoo tänä talvena uudestaan!)

LEFFOJA:

Once upon a time in Hollywood

Terminator (viimeks kattonu näitä joskus ihan pienenä.. pakko kattoo joku päivä uusiks!!)

Fast and Furious (näistä löytyy kans kaikki osat Viaplaysta.. pitää pitää varmaan joku viikko kunnon maratooni!)

Bohemian Rhapsody

The Godfather (Näiden leffojen soundtrackeja oon joskus kuunnellut kyllästymiseen asti, mutta en ole vieläkään saanut aikaiseksi katsoa itse leffoja)

The Fighter

Five feet apart 

Ihanaa syksyä ja ihania leffailtoja! Kannattaa käydä kurkkaamassa myös mun viimeisin instagram kuva ja osallistua sieltä alta Viaplay lahjakortin arvontaan! <3

TOUKOKUU PULKASSA

Tää kevät on vierähtänyt silmänräpäyksessä ja etenkin toukokuu... Mulla on nyt takana ensimmäinen neljän viikon harjoittelu ja huh, nyt voi huokaista helpotuksesta! Ensimmäiset viikot olivat rankkoja ja tuntuivat kestävän ikuisuuden, mutta pari viimeistä viikkoa vierähti jopa liiankin nopeasti!

Oon tehny kohta 10 vuoden ajan palkallista työtä ja oli se kieltämättä rankkaa tehdä töitä ilman tuloja... Nyt kun on muutenkin hankala tilanne elämässä rahan tai oikeastaan työn suhteen, kun on lomautukset meneillää, eikä tiedä milloin seuraavaksi pääsee taas töihin normaaliin tapaan vai pääseekö enää ollenkaa... Mutta pakko sitä on nyt vaan opeteltava asennoitumaan noihin harjoitteluihin jotenkin niin, että ne on vaan pakko hoitaa ja vaikka onkin rankkaa, niin fakta on se, että tässä ammatissa tekemällä oppii parhaiten!

Oli kyllä erittäin opettavaiset neljä viikkoa ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Pakko myöntää, että oli myös hieman haikeeta hyvästellä niitä vanhuksia perjantaina... Neljän viikon aikana olin oppinut tuntemaan heidät aika hyvin ja jollain tapaa myös kiintymään. Semmosta se tää ammatti kuitenkin on ja näin herkkiksenä, mulla on tässä vielä paljon opittavaa! Pitää alkaa rakentaa pikkuhiljaa itselleen semmosta jonkinlaista kovempaa kuorta!

Vaikka mulla alkoi nyt virallisesti kesäloma koulusta, niin ei se ihan niin kuitenkaan mee... Maailmalla vallitseva tilanne sai aikaan mussa laiskuutta ja monet koulutehtävät ovat jäänneet rästiin. Niitä siis pitäisi tässä vielä yrittää tehdä alta pois ja vasta sitten pääsen täysin rinnoin nauttimaan kesästä! Koulutehtävistä huolimatta oon kyllä jo päässyt nauttii kesästä, ku viikonloppuna vietettiin ystävän synttäreitä piknikin muodossa ja eilen suunnattiin isolla porukalla heti kiertelee lemppareita terasseja: Holiday, Harju8 & viimeisenä muttei vähäisimpänä Siltanen! Voi vitsi olikin jo ikävä, niitä ylihinnoteltuja drinkkejä ja ravintolassa nautittuja annoksia! Kyllä tästä kesästä hyvä tulee, vaikka festarit, reissut, sun muut ovatkin peruttu.

VUOSI SITTEN MEISTÄ TULI PERHE

Tasan vuosi sitten suunnattiin löytöeläintaloon katsomaan pentuja... Waltteri oli muutaman päivän aikaisemmin törmännyt ilmoitukseen ja soittanut sinne kysymättä multa mitään. En kuitenkaan ollut mitenkään vastaan tätä asiaa, mutta olin viimeiseen asti sitä mieltä, että ollaan menossa ihan vaan katsomaan. Kaikki tuntui tosi epätodelliselta, mutta yksi niistä oli ylitse muiden ja vaikka ei oltu millään tavalla valmiita koiran hankintaan, kysyin että "milloin tällaisen voisi sit viedä mukana?" Vastaus oli, että heti!

Tiedättekö kun sanotaan, että "koira valitsee omistajansa"... siinä kävi juuri niin! Muita pentuja kiinnosti pelkästään kengännauhat, mun laukussa roikkuminen ja lelut, kun taas yksi heistä kiipesi maailman suloisemman katseen kera mun syliin ja lähelle. Se pari kilonen rääpäle, joka oli raukka pieni pelkkää luuta ja nahkaa... Meillä synkkas heti!

Ei vaan voitu jättää Mashaa sinne, kaikki tapahtui todella nopeasti ja hän lähti meidän mukana kotiin heti samana iltana. Ajettiin kotimatkalla mustin ja mirrin kautta ja ostettiin kaikki tarvittavat jutut. Vuosi sitten tänä päivänä meistä tuli pieni perhe❤

Vuosi ei ole ollut helpoimmasta päästä, ku Mashalla on ollut allergioita ja ollaan jouduttu ravaamaan eläinlääkärissä, syöttää hyporuokaa ja lääkkeitä, mutta hänen tulo meille on silti ollut yksi parhaimmista jutuista mun elämässä! Hän on täyttänyt mun sydämestä aukon, jonka olemassaoloa en edes tiennyt!

UUSI TAULUSEINÄ

Kaupallisessa yhteistyössä Desenio kanssa


Pari kuukautta sitten kun meno maailmalla muuttui ja ihmiset siirty viettämään suurinta osaa ajastaan kotosalle, siirryin myös itse ja kotona istuminen aiheutti siivous- ja sisustusvimmaa. Siivosin koko kämpän lattiasta kattoon, hinkkasin kaikki nurkat puhtaaksi, heitin kaiken ylimääräisen menemään ja järjestelin joka ikisen kaapin uudelleen. Tosin... näin parin kuukauden jälkeen tuntuu siltä, että kaapit voisi järjestää taas uusiksi ja onhan täällä edelleen vaikka mitä turhaa tavaraa. Ehkä siis vedän toisen kierroksen tässä jossain kohtaa uudestaan!

Piti sitä sisustustakin vähän uusia, jotta jaksaa istua päivät pitkät neljän seinän sisällä. En ihan hirveästi kuitenkaan viitsinyt lähteä muuttamaan, koska en halunnut näin vaikeaan aikaan mm. käyttää hirveästi rahaa, mutta jo pienellä tavaroiden uudelleen järjestelyllä ja uusilla julisteilla sai jo paljon aikaan! Heivasin mustavalkoiset luonto aiheiset julisteet ainakin toistaiseksi pois ja tilalle tuli hieman ruskeaa väriä sisältävät abstraktit julisteet. Muutin myös hieman taulujen paikkaa ja pakko myöntää, että tykkään tästä lopputuloksesta kovasti!

Julisteiden valintaan saa kyllä kulumaan yllättävän paljon aikaa ja tälläkin kertaa istuin melkein 5 tuntia Desenion nettisivuilla tekemässä valintoja. Hetki meni, ennen kuin osasin päättää tyyliä tai edes suuntaa värimaailmasta ja sen jälkeen piti vielä valita juuri ne oikeat julisteet ja koot... Ei se aika kuitenkaan hukkaan mennyt, sillä tätä tauluseinää saa ihailla varmaankin taas seuraavat kaksi vuotta! TÄSSÄ vielä linkki kahden vuoden takaiseen postaukseen, josta näkyy vanha tauluseinä.




Tässä seinällä näkyvät julisteet:
ABSTRACT LINE ART NO3 JULISTE
BEIGE GRAPHICS NO1 JULISTE
WEIMAR SHAPES NO1 JULISTE
WEIMAR CIRCLES NO2 JULISTE
BERLIN ARCHES NO2 JULISTE
ABSTRACT LINES AND SHAPES NO2 JULISTE
ART OF LINES NO1 JULISTE
ROUGH DRAWING JULISTE
FEMME STUDY NO1 JULISTE

MITEN TÄMÄ KAIKKI VAIKUTTAA MUHUN

Maailmalla vallitsee tällä hetkellä aika erikoinen tilanne, jota ei vielä alkuvuodesta osannut edes kuvitella tulevan. Nyt ollaan kuitenkin eletty tätä erilaista arkea jo kuukauden verran ja alan pikkuhiljaa tottumaan tähän. Alkuviikkojen energisyys ja touhuminen on hieman tasoittunut ja tahti hidastunut. Itse olen voinut yllättävän hyvin sekä fyysisesti, että henkisesti, mutta siihen on varmasti vaikuttanut suuresti se, että asun poikaystävän ja koiran kanssa ihan hyvän kokoisessa kaksiossa ja täällä kyllä hommaa riittää eikä seinät ala kaatua niin hirveän nopeasti päälle. Tilanne esimerkiksi pienessä yksiössä yksin olisi varmasti ihan erilainen!




Ekoilla viikoilla tein suursiivouksen ja siivosin kakki kämpän kaapit ja nurkat. Laitoin myös parvekkeen kesäkuntoon ja tilasin mm. uudet julisteet olohuoneen seinälle. Pieni kodin freesaus teki hyvää ja sekin on varmasti vaikuttanut jaksamiseen. Sen jälkeen ollaan innostuttu mm. leipomisesta ja ollaan leivottu viikottain jotain (esim. suklaakakkuja ja korvapuusteja). En oo koskaan aikaisemmin leiponu muuta kuin omena- tai mustikkapiirakkaa, joten ollaan edistytty leivontahommissa ja musta on kuoriutunut muutenkin makean ystävä... Aikaisemmin herkuiksi kelpas vaan sipsit ja kaikki suolaiset jutut, mutta nykyään on pakko saada myös suklaata! Muutenkin tuntuu siltä, että päivät pyörii suurimmaksi osaksi vain ruuan ympäri, mutta ei se väärin oo!

Ekaa kertaa tuli testattua myös uppomunien tekoa, kokeiltu muitakin uusia reseptejä ja opettelin myös luomaan omia ig story -filtereitä yhden venäläisen tytön nettikurssin avulla. Näiden juttujen lisäksi oon antanut normaalia enemmän huomiota Mashalle ja ollaanki vedetty hänen kanssa normaalia pidempiä lenkkejä. Oon myös itse yrittänyt jaksaa treenata muutaman kerran viikossa ja koulujuttujakin oon pyrkinyt tekemään, vaikka kieltämättä keskittymiskyky ja ehkä myös motivaatio on ollut hieman kadoksissa... On jotenkin tosi vaikeeta istahtaa koneen äärelle ja saada itseään keskittymään, kun on muutenkin istunut koko päivän kotona. Ehkä opin siihenkin tässä joku päivä!





No mites tää kaikki on sit vaikuttanut mun töihin? Mut lomautettiin 30.3 eli oon ollu nyt yli kaksi viikkoa ilman töitä. Mun lomautus kestää 90 päivää ja kieltämättä tuli pieni hätä omasta taloudellisesta tilasta... Mulla ei oo ennestään ihan hirveästi säästöjä (just ja just seuraavan parin vuokran verran erillisellä tilillä), mutta uskon kuitenkin, että kaikesta varmasti selvitään! Onneksi mulla on kuitenkin vielä opintotukikuukausia jäljellä ja some juttuja, joista on toistaiseksi tullut edes jotain yhteistöitä, vaikka niidenkin määrä väheni huomattavasti ja monet alustavasti sovitut yhteistyöt jouduttiin perumaan tai laittamaan tauolle.

Positiivisia asioita tässä tilanteessa on ollut se, että mulla on koko tämän kuukauden ajan ollut tasan kahtena päivänä havaittavissa tylsistyneisyyttä eli aika hyvin olen pärjännyt! Kuvittelin alkuun tän olevan paljon rankempaa, mutta kaikkeen se ihminen vaan tottuu! En ole myöskään ihan täysin noudattanut suosituksia ja olen silloin tällöin nähnyt muutamaa ystävää esim. yhteisen treenin tai lenkin merkeissä. Parhaani mukaan olen kuitenkin välttänyt julkisilla liikkumista ja turhia käyntejä julkisissa paikoissa...





Tottakai harmittaa, että monet kevään suunnitelmat peruuntuivat, kuten esimerkiksi monet tapahtumat, babyshowerit ja reissu iskän ja pikkuveljeni kanssa Reykjavikkiin, mutta toisaalta tässä on ollut paljon myös hyvää. Ainakin omasta mielestä! On ihanaa hetkeksi pysähtyä ja elää ilman jatkuvaa kiirettä ja paikasta toiseen juoksemista. Ehkä me kaikki jollain tavalla kaivattiin tätä pysähtymistä tai ainakin itse yritän nyt miettiä kaikista jutuista jotain positiivista! Eihän tätä muuten jaksaisi, jollei yrittäisi keksiä näistä hetkistä myös jotain hyvää!

Mulla oli esimerkiksi tossa viikonloppuna hyvin aikaa katsoa kokonainen kausi alusta loppuun ukranalaista bacheloria! Huikeeta! :D

Isot tsempit kaikille! Me selvitään tästä yhdessä<3

FYYSISTÄ ETÄISYYTTÄ JA HENKISTÄ LÄHEISYYTTÄ

kaupallisessa yhteistyössä DNA:n ja Indieplace kanssa 

En oo varmastikkaan ainoa, jonka ruutuaika on tuplaantunut viime viikkojen aikana... Välillä tuntuu siltä, että puhelin olisi kasvanut käden jatkeeksi, mutta nyt se on myös onneksi aika sallittua. Saulikin neuvoi, meitä: ”Ottakaa fyysistä etäisyyttä ja henkistä läheisyyttä toisiinne – Me tarvitsemme toisiamme”. 

Luennot, treenit, ystävät. Eletään erikoista aikaa tällä hetkellä, kun suurin osa yhteydenpidosta ja elämästä tuntuu pyörivän puhelimessa ja siksi myös sen tärkeys ja toimivuus on lisääntynyt. En ole koskaan ollut yhtä kiitollinen puhelimen olemassaolosta! Miettikää kuinka onnekkaita olemme siitä, että meillä on nykyään tälläiset hienot älylaitteet, joiden välityksellä onnistuu tällä hetkellä niin moni asia ja etenkin se tärkein eli yhteydenpito rakkaisiin! Lauantai-iltana voi kilistellä ystävien kanssa, lähetellä virtuaali haleja ja pusuja, illan jooga- tai venyttelyhetken voi viettää yhdessä, miks ei vaikka treeninkin tai ihan vaan maata sohvalla ja vaihtaa kuulumisia. Kaikki tämä onnistuu kätevästi videopuheluiden avulla.



Mulla on nyt puolen vuoden ajan ollut käytössä Samsungin Galaxy S10 -puhelin ja siihen yhteensopivat Galaxy Buds -kuulokkeet ja Galaxy Watch Active2 -kello, jotka sain itselleni kaupallisen yhteistyön merkeissä enkä voisi olla tyytyväisempi näiden kolmen laitteen toimivuuteen! Meinasin saada slaagin kun unohdin kuulokkeeni Uudenmaan ulkopuolelle juuri ennen rajojen sulkua, mutta onneksi Waltterin iskä tuli käymään täällä Helsingissä töiden takia ja sain siinä samalla kuulokkeeni takaisin!

Puhelimen lisäksi kovassa käytössä ovat olleet myös Galaxy Buds -kuulokkeet. Waltteri tekee tällä hetkellä töitä etänä ja pyrin olla parhaani mukaan häiritsemättä hänen työntekoa. On kuitenkin kivaa esimerkiksi siivota tai treenata musiikin tahdissa ja siihen onki apuna olleet nämä kyseiset kuulokkeet, jotka pysyy ihan super hyvin korvassa. Myös luentoja kuunellessa voi helposti touhuta muuta, kun ääni seuraa hyvin ympäri kotia. Tai esimerkiksi koiran kanssa lenkillä ollessa on kiva vaihtaa samalla kaverin kanssa kuulumisia ja siihenkin apuna tulee nämä Galaxy Buds -kuulokkeet, joiden ansiosta kädet pysyy vapaana, vaikka puhelimen päässä onkin ystävä!




Vaikka tällä hetkellä maailmalla vallitseva tilanne on aika erikoinen ja ajatus kotona istumisesta kuulostaa mälsältä, niin on tässä mielestäni paljon myös hyvää! On ihanaa pysähtyä hetkeksi ja hoitaa asioita kaikessa rauhassa, juoksematta paikasta toiseen pää kolmantena jalkana. Ja on meillä onneksi puhelimet, joiden välityksellä pystyy nyt hyvin jatkaa yhteydenpitoa rakkaisiin melkein normaaliin tapaan.

Ottakaa tästä ajasta nyt kaikki irti!



Tässä omat puuhasteluvinkit:

- Treeni. Sen voi vetää ulkona tai sisällä. Videon välityksellä ystävien kanssa tai yksikseen.
- Siivoa. Laita hyvää musiikkia korville ja fiilistele samalla sun lemppari biisejä.
- Osta nettikurssi ja opettele jotain uutta!
- Lenkkeile. Ulkona on ollu nyt ihanat kelit, joten siellä kannattaa nyt viettää aikaa! Ulkoilma piristää kummasti!
- Opettele uusia reseptejä. Tai jos et yleensä leivo, niin kokeile vaikka sellaista!
- Jos ei kokkaaminen kiinnosta, niin tilaa kotiin take away ruokaa lemppari raflasta!
- Katso omaa lempparisarjaa niin paljon, ku sielu sietää!
- Lue kirjaa, kuuntele podcasteja tai äänikirjoja!
- Kirjoita päiväkirjaa
- Opettele maalaamaan tai neulomaan... jos osaat molemmat, niin maalaa tai neulo!
- Hankkiudu eroon kaikesta turhasta!
- Meditoi ja huolla kehoa
- Opiskele...
- RENTOUDU!!!!

IKÄVÄ TÄNNE

Tajusin jälleen kerran sen, että mulla on hurjan kova ikävä tänne blogiin. Musta tuntuu, että viimeisen 1,5 vuoden aikana oon kirjoittanu tänne ihan liian vähän ja siksi koko se aika on mulla jotenkin ihan pimennossa. Tuntuu, että en muista asioita elämästäni yhtään niin hyvin, koska en oo niistä täällä kertonut. Kuulostaa vähän sairaalloiselta, mutta olen monen monen vuoden aikana tottunut kirjoittamaan juttuja elämästä ylös ja sitä kautta ne ovat myös jääneet paremmin mieleeni.

Bloggaamisesta kivaa tekee myös se, että blogi toimii ikään kuin päiväkirjana, jonka merkintöihin ja kuviin voi palata milloin tahansa uudelleen!



syksy 2017, kevät 2018


Ehkä tämän viimeisen 1,5 vuoden aikana on tapahtunut myös jonkinlaista itsensä etsimistä ja myös sen takia olen ollut ehkä hieman hukassa ja poissa myös täältä. En tiedä. Kaikki ehkä alkoi jo jopa pari vuotta sitten kun syksyllä 2017 meillä oli ongelmallisia naapureita ja kotona en enää tuntenut oloa turvalliseksi, myös yliopisto alkoi heti toisen vuoden alussa tökkiä ja heti vuoden 2018 alussa jouduttiin muuttamaan pois sen hetkisestä kämpästä. Muutto oli hyvä juttu, vaikka tottakai se vei myös paljon energiaa ja muistan sen hetken muuttorumban jälkeen kun eräänä aamuna heräsin siihen, että mulla oli 8 herpestä puhjennut samaan aikaan huulille… Taisi olla hiukan stressiä sinä talvena.

Sen jälkeen aikaa meni kodin laitossa, sopeutuen uuteen paikkaan ja edelleen yliopistossa kärsien. Kevät meni silmänräpäyksessä ja sitten tuli kesä 2018, jolloin opin elämään hetkessä ja jolloin mulla tuli ekan kerran myös sellainen fiilis, että olen nyt  100% kotiutunut vihdoin tänne Helsinkiin! Kesä vierähti aika vauhdikkaissa merkeissä, mutta oli ihan älyttömän kiva kesä! Lämmöllä muistelen niitä kaikkia hauskoja hetkiä, reissuja ja festareita!



kesä 2018


2018 syksyllä jatkoin yliopistoa kesätauon jälkeen ilman minkäänlaista motivaatiota, mutta yritin kuitenkin suorittaa sitä tuloksetta... mulla meni myös välit mun yhteen hyvään ystävään, mikä vaikutti todella suuresti muhun ja kaikki mitä tein, tuntui vaan jotenkin pakkopullalta. Koska kesällä tuli mentyä aika paljon, syötyä ja juotua paljon ulkona, niin luonnollisesti se alkoi näkymään myös mun voinnissa. En sitä silloin tajunnut, mutta en voinut hyvin... Painoin silloin 10 kiloa enemmän kuin nyt, olin jatkuvasti väsynyt ja mieli oli maassa. Silloin totesin, että asialle on tehtävä jotain ja heti ekana ryhdyin lisäämään urheilua arkeen.



syksy 2018


Urheilusta tuli osa arkea, pikkuhiljaa paransin myös hiukan ruokatottumuksia ja mieli oli huomattavasti virkeämpi. Aloin voimaan paremmin ja kevät 2019 olikin tosi kivaa aikaa! Sain paljon energiaa ystävistä ja etenkin Jevistä, joka oli silloin todella paljon läsnä ja hänen kanssa tehtiinkin paljon kivoja juttuja!<3 Jokin silloin painoi edelleen mieltä, eikä kaikki asiat täysin mielyttäneet omassa arjessa tai tarkemmin sanottuna se opiskelu. Tässä vaiheessa eli noin vuosi sitten aloin jo ihan tosissani miettimään sitä, että lopettaisin yliopiston, mutta sinnittelin kuitenkin kesään asti, jotta pystyisin silloin kaikessa rauhassa miettiä ja punnita asioita. Olihan siinä kuitenkin aika iso päätös edessä, jolla on vaikutusta mun koko loppuelämään.



kevät 2019


Kesä oli tottakai parasta aikaa ja silloin tein myös sen vaikean päätöksen! Tulin siihen tulokseen, että syksyllä en enää palaa yliopiston penkille, enkä ole muuten hetkeäkään katunut päätöstä! Olo oli kevyt! TODELLA KEVYT! Kesä alkoi Sideways festareilla, vietin ihania mökkiviikonloppuja ystävien seurassa, matkustin Pietariin, käytiin tyttöjen kanssa Pariisissa, vietettiin hauska viikonloppu Ruississa ja loppukesästä lähdettiin vielä tyttöjen kanssa Menorcalle. Nautin kesästä täysin rinnoin! Voi kunpa voisi kokea tämän kesän uudestaan!

Tärkein muutos, mikä tapahtui kesällä oli Mashan tulo meidän perheeseen. Hän täytti mun sydämestä sen puuttuvan palasen, jonka olemassa oloa en edes tiennyt. Otettiin vastuu ja adoptoitiin löytöeläintalosta tällainen pieni enkeli, joka oli vailla kotia. <3 Voin sanoa, että sillä hetkellä muuttui paljon! Opin viihtymään ihan eri tavalla kotona ja plääh... tästä voisin kirjoittaa vielä joku päivä ihan oman postauksensa!



kesä 2019


Kesä oli ohi ja alkoi syksy 2019. Vaikka olo oli helpottunut siitä, että mun ei tarvinnut enää palata yliopiston penkille kärsimään, Masha ja urheilu piristi kivasti arkea… jokin asia edelleen vaivasi mua. Tajusin sen vasta vuoden vaihteessa, että se oli tylsyys. Mulla oli ihan liikaa aikaa syksyllä. Hetken oli kivaa olla vaan ja pysähtyä, mutta aika nopeasti into siitä pelkästä olemisesta lopahti. Aloin huomaamaan, että musta tuli laiska enkä jaksanut hoitaa edes perus kotiaskareita, koska noh… ’’ne voi hoitaa huomennaki tai ylihuomenna’’. Niin ne asiat vaa lykkäytyi ja totesin sitten myöhemmin vasta, että mulle selkeesti sopii paremmin kiireinen arki. Saan tekemisestä vaan entistä enemmän energiaa tehdä vielä lisää ja lisää.



syksy 2019


Syksyllä myös meidän parisuhde joutui varmaan ekaa kertaa ikinä koetukselle. Tai no toi nyt oli ehkä vähän dramaattisesti sanottu, mutta tuli jonkin verran muutoksia, joihin piti sit opetella sopeutumaan uudelleen eikä se ollut kovin helppoa. Suurin muutos oli ehkä se, että Waltteri siirtyi koulunpenkiltä työelämään. Mietitte varmaan, että no mitäs sitten?!?! :D Mutta meidän kohdalla se vaikutti mm. siihen, että en saanut hänen tulojensa takia enää mitään tukia, mikä vaikutti siihen, että meillä oli isot tuloerot ja ehkä suurin sopeutuminen oli siinä, että hänen töiden takia jäi vähemmän aikaa meille. Myös Mashan tulo varmasti vaikutti siihen, että kahden keskeistä aikaa ei enää ollut samalla tavalla ja koska itse olin tylsistynyt ja mulla oli päinvastoin liikaa vapaata-aikaa… niin purin sit jotenkin omaa kiukkua, turhautumista ja tylsistyneisyyttä Waltteriin.

Olin ehkä itse myös jonkin verran hukassa syksyllä, koska en tiennyt mitä elämässä seuraavaksi tapahtuu ja se tietämättömyys hiukan ahdisti. Oman huonon olon takia en täysin osannut iloita Waltterin onnistumisista ja päinvastoin koin alemmuuskompleksia siitä, että vaan lusmuilen kotona eikä mulla oo minkäänlaista päämäärää. Onneksi tämä kesti vain sen loppu syksyn ajan ja vuoden vaihteessa kaikki muuttui.



alkuvuosi 2020


Nyt ollaan eletty vuotta 2020 muutaman kuukauden verran ja alkaa vihdoin tuntumaan siltä, että mieli on täysin selkeä ja asiat alkavat loksahdella paikoilleen. Pääsin opiskelemaan ja olen vihdoin opiskelemassa toivottavasti oikeaa alaa. Mulla on tällä hetkellä sopivasti koulua, töitä, urheilua ja blogijuttuja. Myös välit mun hyvään ystävään, jonka kanssa meni 1,5vuotta sitten välit, on vihdoin korjattu ja kaikki tuntuu menevän vihdoin silleen, niin kuin pitääkin. En enää purkaa huonoa oloa Waltteriin, koska mulla on taas omakin elämä. Kaikki tuntuu olevan taas tasapainossa ja tästä on suunta vaan eteenpäin.
- Näin olisin kirjoittanut vielä pari viikkoa sitten, mutta maailmalla vallitseva tilanne on saanut taas pakan pikkaisen sekaisin, mutta toistaakseni omalla kohdalla myös tämä vähän erilainen arki on pyörinyt hyvässä tasapainossa (kolmen kuukauden lomautusta lukuun ottamatta)... Onneksi oon opiskelija ja jonkin verran on vielä näitä somen kautta tulevia duunijuttuja, niin en jää nyt kuitenkaan ihan tyhjän päälle.

Olipas ihanaa palata hieman taaksepäin, muistelemaan ihania hetkiä ja pohtia sitä, mikä olikaan silloin vinksallaan. Paljon on tapahtunut pienessä ajassa, niin hyvää kuin pahaakin, mutta kaikella on varmasti ollut tarkoitus. <3

AMMATTIKORKEAKOULU

Kaupallisessa yhteistyössä Laurean ja Indieplace kanssa

Puolen vuoden sisällä olen tehnyt isoja päätöksiä. Päättänyt lopettaa yliopiston ja hakea opiskelemaan Suomen vetovoimaisimpaan korkeakouluun terveydenhoitajaksi. Päätös ei ollut helppo, mutta muutaman vuoden yliopistossa sinnittelyn jälkeen tiesin, että kaipaan jotain paljon käytännönläheisempää ja sitä myös sain.



Vuoden vaihteessa varmistui paikka Laurean Tikkurilan kampukselta. Moni teistä kyselikin jo, että miten mulla meni pääsykokeissa, mutta niissä en kerennyt edes käymään, sillä pääsin sisään yo-papereilla. Tuli siis jo lukiossa tehtyä jotain oikein! En itseasiassa edes tiennyt, että nykyään pääsee sisään pelkillä papereilla ja tää tulikin mulle aika yllärinä, mutta positiivisena yllärinä, tottakai!




No millaiset fiilikset mulla on nyt parin kuukauden opiskelun jälkeen, niin aika tosi hyvät! Opiskelu on ollut juuri sellaista kuin ajattelinkin. Paljon käytännönläheisempää ja ollaankin heti alkuun päästy toteuttamaan projekteja ihan oikeille yrityksille. Ensimmäinen projektityö on parhaillaan työn alla ja päästään järjestämään koululla verenluovutustilaisuus yhdessä veripalveluiden kanssa. Sen lisäksi viime viikolla meillä alkoi työpajat ja on ollut ihanaa päästä saamaan tuntumaa ja harjoittelemaan teoriassa opittuja juttuja.




Mikä parasta, niin meillä on ihan super kiva luokka, jossa tsempataan ja autetaan toisiamme. Myös opettajat ovat olleet erittäin joustavia ja tähän asti kaikki on tuntunut kyllä sujuvan erittäin hyvin. On vaan jotenkin tosi hyvä fiilis ja vaikka deadlinet alkaa paukkumaan ja stressiä pukkaa, niin on yleisesti jotenkin sellainen olo, että kaikesta selviää ja aina saa apua jos törmää johonkin hankalampaan juttuun.



Ehkä suurin ero yliopistoon on se, että yliopistossa tunsin olevani tosi yksin. Oli mulla tottakai ystäviä siellä, mutta suurimmalla osalla oli omat polut ja opettajilta tai mistään ei saanut ehkä semmoista jonkinlaista tukea silloin kun oli tosi hukassa omien opintojen kanssa. Laureassa en ole ainakaan vielä tuntenut kertaakaan olevani yksin. Tuskin tulen edes tuntemaan sellaista fiilistä! Monesta opettajasta on jo näin lyhyessä ajassa muodostunut tuki ja tottakai myös luokkatovereista. Tämä on parasta, ainakin tällaiselle tyypille, joka näyttää opintojen suhteen aina välillä olevan aika hukassa. Nyt mulla on kuitenkin sellainen olo, että tästä on vaikea pudota kärryiltä, sillä aina joku nappaa sut ylös!




Millaiset ne päivät ammattikorkeakoulussa sitten ovat? Niin ei ainakaan pelkästään luennoilla istumista. Laureassa päivät ovat erilaisia ja erittäin monipuolisia. Välillä on etäpäiviä, jolloin joko edistetään projekteja eteenpäin tai tutustutaan uuteen aiheeseen itsenäisesti kotona. Tottakai joukkoon mahtuu myös niitä perinteisiä luentoja kun opettajat pölisee isossa luentosalissa, mutta vastapainona on myös paljon muuta. Omat lempparit ovat työpajat, jolloin päästään ihan oikeasti tekemään niitä teoriassa opittuja juttuja, mutta myös lääkehoito ja lääkelaskut. Vitsi mulla on ollut ikävä matikkaa! Ensi viikkolla meillä on esimerkiksi tulossa koko päivän kestävä ensiapukoulutus, jota odotan todella innolla! Pääsee koko päivän opettelemaan asioita ihan käytännön kautta. Tää monipuolisuus on musta ammattikorkeakoulussa ja etenkin Laureassa se paras juttu!

Keväällä onkin tiedossa jo heti ensimmäinen harjoittelu ja sitäkin odotan jo innolla! Parasta kun pääsee ihan tosi hommiin tekemään opittuja juttuja ja oppimaan vielä lisää. On siis kaikin puolin hyvä fiilis ja toivon tosiaankin olevani nyt oikealla polulla!

TÄSTÄ pääset vielä tutustumaan terveydenhoitaja opintoihin!

Jos sinulta vielä uupuu opiskelupaikka tai harkitset vaihtavan alaa, niin pistä ylös yhteishaun aika! Se on meinaa 18.3-1.4.2020, eli ihan pian! 

RYHTILIIKE

Kaupallisessa yhteistyössä Suomen Bioteekin ja Indieplacen kanssa


Viime talvena tein ryhtiliikkeen. Aloin todella pitkän tauon jälkeen vihdoin urheilee säännöllisesti, kuuntelee omaa kehoa paremmin ja samalla muuttui myös monia muita asioita omassa päivittäisessä tekemisessä. Huomasin mm. syöväni säännöllisemmin, ehkä hieman terveellisemmin, mutta verikokeissa selvisi kuitenkin, että omat D-vitamiini arvot ovat liian matalat... Sain määräyksen syödä D-vitamiini kuurin ja vitamiinien syömisestä tulikin sitten ihan pysyvä tapa.

Tänä talvena olen syönyt säännöllisesti D-vitamiinin lisäksi myös monivitamiineja, C-vitamiinia ja sinkkiä ja siksi olikin ihanaa päästä toteuttamaan tätä postausta kaupallisessa yhteistyössä Bioteekin Super -tuotesarjan kanssa. Olen myös jaksanut todella hyvin, tottakai yksittäisiä väsymys päiviä lukuunottamatta.

Bioteekin Super -tuotesarja on jatkuvasti kehittyvä ja tarjoaa laajan valikoiman laadukkaita vitamiineja sekä kivennäisaineita. Nämä vahvat, laadukkaat ja hyvin imeytyvät tuotteet ovat suomalaisille suunniteltu Suomessa ja löydät ne luontaistuotekaupoista kuten Life tai Ruohonjuuri, sekä luontaistuoteosastoilta esimerkiksi Sokokselta ja valikoiduista apteekeista.

D-vitamiinia suositellaan jokaiselle Suomessa asuvalle talvella, sillä auringosta sitä ei ihan hirveästi saa näin vuoden pimeimpään aikaan. Mulle 50 μg D-vitamiinia kalanmaksaöljyssä on ollut sopiva määrä tänä talvena ja olen saanut pidettyä nämä arvot hyvänä. Sen lisäksi olen syönyt  C-vitamiinia, sinkkiä ja monivitamiinia. Näillä on positiivisia vaikutuksia mm. C-vitamiini vaikuttaa vireyteen, stressiin, edistää raudan imeytymistä, toimii antioksidanttina ja osallistuu monien entsyymien toimintaan. Sinkki puolestaan on sit taas hyväksi hormonitasapainolle, vastustus- ja oppimiskyvylle sekä ihon, hiusten, kynsien, luuston ja näön hyvinvointiin. Bioteekin Super Sinkkiin on lisätty kuparia, sillä runsas sinkin saanti ravintolisistä heikentää kuparin imeytymistä ja aineenvaihduntaa!

Olisi kiva kuulla myös teidän ajatuksia vitamiineista. Mitä vitamiineja te käytätte? :)