© Layout by Julia E.

IKÄVÄ TÄNNE

30 March 2020


Tajusin jälleen kerran sen, että mulla on hurjan kova ikävä tänne blogiin. Musta tuntuu, että viimeisen 1,5 vuoden aikana oon kirjoittanu tänne ihan liian vähän ja siksi koko se aika on mulla jotenkin ihan pimennossa. Tuntuu, että en muista asioita elämästäni yhtään niin hyvin, koska en oo niistä täällä kertonut. Kuulostaa vähän sairaalloiselta, mutta olen monen monen vuoden aikana tottunut kirjoittamaan juttuja elämästä ylös ja sitä kautta ne ovat myös jääneet paremmin mieleeni.

Bloggaamisesta kivaa tekee myös se, että blogi toimii ikään kuin päiväkirjana, jonka merkintöihin ja kuviin voi palata milloin tahansa uudelleen!


PhotoGrid_1582191498455
syksy 2017, kevät 2018


Ehkä tämän viimeisen 1,5 vuoden aikana on tapahtunut myös jonkinlaista itsensä etsimistä ja myös sen takia olen ollut ehkä hieman hukassa ja poissa myös täältä. En tiedä. Kaikki ehkä alkoi jo jopa pari vuotta sitten kun syksyllä 2017 meillä oli ongelmallisia naapureita ja kotona en enää tuntenut oloa turvalliseksi, myös yliopisto alkoi heti toisen vuoden alussa tökkiä ja heti vuoden 2018 alussa jouduttiin muuttamaan pois sen hetkisestä kämpästä. Muutto oli hyvä juttu, vaikka tottakai se vei myös paljon energiaa ja muistan sen hetken muuttorumban jälkeen kun eräänä aamuna heräsin siihen, että mulla oli 8 herpestä puhjennut samaan aikaan huulille… Taisi olla hiukan stressiä sinä talvena.

Sen jälkeen aikaa meni kodin laitossa, sopeutuen uuteen paikkaan ja edelleen yliopistossa kärsien. Kevät meni silmänräpäyksessä ja sitten tuli kesä 2018, jolloin opin elämään hetkessä ja jolloin mulla tuli ekan kerran myös sellainen fiilis, että olen nyt  100% kotiutunut vihdoin tänne Helsinkiin! Kesä vierähti aika vauhdikkaissa merkeissä, mutta oli ihan älyttömän kiva kesä! Lämmöllä muistelen niitä kaikkia hauskoja hetkiä, reissuja ja festareita!


PhotoGrid_1582191966405
kesä 2018


2018 syksyllä jatkoin yliopistoa kesätauon jälkeen ilman minkäänlaista motivaatiota, mutta yritin kuitenkin suorittaa sitä tuloksetta... mulla meni myös välit mun yhteen hyvään ystävään, mikä vaikutti todella suuresti muhun ja kaikki mitä tein, tuntui vaan jotenkin pakkopullalta. Koska kesällä tuli mentyä aika paljon, syötyä ja juotua paljon ulkona, niin luonnollisesti se alkoi näkymään myös mun voinnissa. En sitä silloin tajunnut, mutta en voinut hyvin... Painoin silloin 10 kiloa enemmän kuin nyt, olin jatkuvasti väsynyt ja mieli oli maassa. Silloin totesin, että asialle on tehtävä jotain ja heti ekana ryhdyin lisäämään urheilua arkeen.


PhotoGrid_1582192604623
syksy 2018


Urheilusta tuli osa arkea, pikkuhiljaa paransin myös hiukan ruokatottumuksia ja mieli oli huomattavasti virkeämpi. Aloin voimaan paremmin ja kevät 2019 olikin tosi kivaa aikaa! Sain paljon energiaa ystävistä ja etenkin Jevistä, joka oli silloin todella paljon läsnä ja hänen kanssa tehtiinkin paljon kivoja juttuja!<3 Jokin silloin painoi edelleen mieltä, eikä kaikki asiat täysin mielyttäneet omassa arjessa tai tarkemmin sanottuna se opiskelu. Tässä vaiheessa eli noin vuosi sitten aloin jo ihan tosissani miettimään sitä, että lopettaisin yliopiston, mutta sinnittelin kuitenkin kesään asti, jotta pystyisin silloin kaikessa rauhassa miettiä ja punnita asioita. Olihan siinä kuitenkin aika iso päätös edessä, jolla on vaikutusta mun koko loppuelämään.


PhotoGrid_1582193189903
kevät 2019


Kesä oli tottakai parasta aikaa ja silloin tein myös sen vaikean päätöksen! Tulin siihen tulokseen, että syksyllä en enää palaa yliopiston penkille, enkä ole muuten hetkeäkään katunut päätöstä! Olo oli kevyt! TODELLA KEVYT! Kesä alkoi Sideways festareilla, vietin ihania mökkiviikonloppuja ystävien seurassa, matkustin Pietariin, käytiin tyttöjen kanssa Pariisissa, vietettiin hauska viikonloppu Ruississa ja loppukesästä lähdettiin vielä tyttöjen kanssa Menorcalle. Nautin kesästä täysin rinnoin! Voi kunpa voisi kokea tämän kesän uudestaan!

Tärkein muutos, mikä tapahtui kesällä oli Mashan tulo meidän perheeseen. Hän täytti mun sydämestä sen puuttuvan palasen, jonka olemassa oloa en edes tiennyt. Otettiin vastuu ja adoptoitiin löytöeläintalosta tällainen pieni enkeli, joka oli vailla kotia. <3 Voin sanoa, että sillä hetkellä muuttui paljon! Opin viihtymään ihan eri tavalla kotona ja plääh... tästä voisin kirjoittaa vielä joku päivä ihan oman postauksensa!


PhotoGrid_1582193524064
kesä 2019


Kesä oli ohi ja alkoi syksy 2019. Vaikka olo oli helpottunut siitä, että mun ei tarvinnut enää palata yliopiston penkille kärsimään, Masha ja urheilu piristi kivasti arkea… jokin asia edelleen vaivasi mua. Tajusin sen vasta vuoden vaihteessa, että se oli tylsyys. Mulla oli ihan liikaa aikaa syksyllä. Hetken oli kivaa olla vaan ja pysähtyä, mutta aika nopeasti into siitä pelkästä olemisesta lopahti. Aloin huomaamaan, että musta tuli laiska enkä jaksanut hoitaa edes perus kotiaskareita, koska noh… ’’ne voi hoitaa huomennaki tai ylihuomenna’’. Niin ne asiat vaa lykkäytyi ja totesin sitten myöhemmin vasta, että mulle selkeesti sopii paremmin kiireinen arki. Saan tekemisestä vaan entistä enemmän energiaa tehdä vielä lisää ja lisää.


PhotoGrid_1582194490787
syksy 2019


Syksyllä myös meidän parisuhde joutui varmaan ekaa kertaa ikinä koetukselle. Tai no toi nyt oli ehkä vähän dramaattisesti sanottu, mutta tuli jonkin verran muutoksia, joihin piti sit opetella sopeutumaan uudelleen eikä se ollut kovin helppoa. Suurin muutos oli ehkä se, että Waltteri siirtyi koulunpenkiltä työelämään. Mietitte varmaan, että no mitäs sitten?!?! :D Mutta meidän kohdalla se vaikutti mm. siihen, että en saanut hänen tulojensa takia enää mitään tukia, mikä vaikutti siihen, että meillä oli isot tuloerot ja ehkä suurin sopeutuminen oli siinä, että hänen töiden takia jäi vähemmän aikaa meille. Myös Mashan tulo varmasti vaikutti siihen, että kahden keskeistä aikaa ei enää ollut samalla tavalla ja koska itse olin tylsistynyt ja mulla oli päinvastoin liikaa vapaata-aikaa… niin purin sit jotenkin omaa kiukkua, turhautumista ja tylsistyneisyyttä Waltteriin.

Olin ehkä itse myös jonkin verran hukassa syksyllä, koska en tiennyt mitä elämässä seuraavaksi tapahtuu ja se tietämättömyys hiukan ahdisti. Oman huonon olon takia en täysin osannut iloita Waltterin onnistumisista ja päinvastoin koin alemmuuskompleksia siitä, että vaan lusmuilen kotona eikä mulla oo minkäänlaista päämäärää. Onneksi tämä kesti vain sen loppu syksyn ajan ja vuoden vaihteessa kaikki muuttui.


PhotoGrid_1582195292308
alkuvuosi 2020


Nyt ollaan eletty vuotta 2020 muutaman kuukauden verran ja alkaa vihdoin tuntumaan siltä, että mieli on täysin selkeä ja asiat alkavat loksahdella paikoilleen. Pääsin opiskelemaan ja olen vihdoin opiskelemassa toivottavasti oikeaa alaa. Mulla on tällä hetkellä sopivasti koulua, töitä, urheilua ja blogijuttuja. Myös välit mun hyvään ystävään, jonka kanssa meni 1,5vuotta sitten välit, on vihdoin korjattu ja kaikki tuntuu menevän vihdoin silleen, niin kuin pitääkin. En enää purkaa huonoa oloa Waltteriin, koska mulla on taas omakin elämä. Kaikki tuntuu olevan taas tasapainossa ja tästä on suunta vaan eteenpäin.
- Näin olisin kirjoittanut vielä pari viikkoa sitten, mutta maailmalla vallitseva tilanne on saanut taas pakan pikkaisen sekaisin, mutta toistaakseni omalla kohdalla myös tämä vähän erilainen arki on pyörinyt hyvässä tasapainossa (kolmen kuukauden lomautusta lukuun ottamatta)... Onneksi oon opiskelija ja jonkin verran on vielä näitä somen kautta tulevia duunijuttuja, niin en jää nyt kuitenkaan ihan tyhjän päälle.

Olipas ihanaa palata hieman taaksepäin, muistelemaan ihania hetkiä ja pohtia sitä, mikä olikaan silloin vinksallaan. Paljon on tapahtunut pienessä ajassa, niin hyvää kuin pahaakin, mutta kaikella on varmasti ollut tarkoitus. <3

AMMATTIKORKEAKOULU

08 March 2020

Kaupallisessa yhteistyössä Laurean ja Indieplace kanssa

Puolen vuoden sisällä olen tehnyt isoja päätöksiä. Päättänyt lopettaa yliopiston ja hakea opiskelemaan Suomen vetovoimaisimpaan korkeakouluun terveydenhoitajaksi. Päätös ei ollut helppo, mutta muutaman vuoden yliopistossa sinnittelyn jälkeen tiesin, että kaipaan jotain paljon käytännönläheisempää ja sitä myös sain.

2020-03-07 01.29.41 3

Vuoden vaihteessa varmistui paikka Laurean Tikkurilan kampukselta. Moni teistä kyselikin jo, että miten mulla meni pääsykokeissa, mutta niissä en kerennyt edes käymään, sillä pääsin sisään yo-papereilla. Tuli siis jo lukiossa tehtyä jotain oikein! En itseasiassa edes tiennyt, että nykyään pääsee sisään pelkillä papereilla ja tää tulikin mulle aika yllärinä, mutta positiivisena yllärinä, tottakai!

Untitled


No millaiset fiilikset mulla on nyt parin kuukauden opiskelun jälkeen, niin aika tosi hyvät! Opiskelu on ollut juuri sellaista kuin ajattelinkin. Paljon käytännönläheisempää ja ollaankin heti alkuun päästy toteuttamaan projekteja ihan oikeille yrityksille. Ensimmäinen projektityö on parhaillaan työn alla ja päästään järjestämään koululla verenluovutustilaisuus yhdessä veripalveluiden kanssa. Sen lisäksi viime viikolla meillä alkoi työpajat ja on ollut ihanaa päästä saamaan tuntumaa ja harjoittelemaan teoriassa opittuja juttuja.


2020-03-07 01.29.38 1

Mikä parasta, niin meillä on ihan super kiva luokka, jossa tsempataan ja autetaan toisiamme. Myös opettajat ovat olleet erittäin joustavia ja tähän asti kaikki on tuntunut kyllä sujuvan erittäin hyvin. On vaan jotenkin tosi hyvä fiilis ja vaikka deadlinet alkaa paukkumaan ja stressiä pukkaa, niin on yleisesti jotenkin sellainen olo, että kaikesta selviää ja aina saa apua jos törmää johonkin hankalampaan juttuun.

Untitled

Ehkä suurin ero yliopistoon on se, että yliopistossa tunsin olevani tosi yksin. Oli mulla tottakai ystäviä siellä, mutta suurimmalla osalla oli omat polut ja opettajilta tai mistään ei saanut ehkä semmoista jonkinlaista tukea silloin kun oli tosi hukassa omien opintojen kanssa. Laureassa en ole ainakaan vielä tuntenut kertaakaan olevani yksin. Tuskin tulen edes tuntemaan sellaista fiilistä! Monesta opettajasta on jo näin lyhyessä ajassa muodostunut tuki ja tottakai myös luokkatovereista. Tämä on parasta, ainakin tällaiselle tyypille, joka näyttää opintojen suhteen aina välillä olevan aika hukassa. Nyt mulla on kuitenkin sellainen olo, että tästä on vaikea pudota kärryiltä, sillä aina joku nappaa sut ylös!


2020-03-07 01.29.42 1

Millaiset ne päivät ammattikorkeakoulussa sitten ovat? Niin ei ainakaan pelkästään luennoilla istumista. Laureassa päivät ovat erilaisia ja erittäin monipuolisia. Välillä on etäpäiviä, jolloin joko edistetään projekteja eteenpäin tai tutustutaan uuteen aiheeseen itsenäisesti kotona. Tottakai joukkoon mahtuu myös niitä perinteisiä luentoja kun opettajat pölisee isossa luentosalissa, mutta vastapainona on myös paljon muuta. Omat lempparit ovat työpajat, jolloin päästään ihan oikeasti tekemään niitä teoriassa opittuja juttuja, mutta myös lääkehoito ja lääkelaskut. Vitsi mulla on ollut ikävä matikkaa! Ensi viikkolla meillä on esimerkiksi tulossa koko päivän kestävä ensiapukoulutus, jota odotan todella innolla! Pääsee koko päivän opettelemaan asioita ihan käytännön kautta. Tää monipuolisuus on musta ammattikorkeakoulussa ja etenkin Laureassa se paras juttu!

Keväällä onkin tiedossa jo heti ensimmäinen harjoittelu ja sitäkin odotan jo innolla! Parasta kun pääsee ihan tosi hommiin tekemään opittuja juttuja ja oppimaan vielä lisää. On siis kaikin puolin hyvä fiilis ja toivon tosiaankin olevani nyt oikealla polulla!

TÄSTÄ pääset vielä tutustumaan terveydenhoitaja opintoihin!

Jos sinulta vielä uupuu opiskelupaikka tai harkitset vaihtavan alaa, niin pistä ylös yhteishaun aika! Se on meinaa 18.3-1.4.2020, eli ihan pian! 

RYHTILIIKE

20 February 2020

Kaupallisessa yhteistyössä Suomen Bioteekin ja Indieplacen kanssa


Viime talvena tein ryhtiliikkeen. Aloin todella pitkän tauon jälkeen vihdoin urheilee säännöllisesti, kuuntelee omaa kehoa paremmin ja samalla muuttui myös monia muita asioita omassa päivittäisessä tekemisessä. Huomasin mm. syöväni säännöllisemmin, ehkä hieman terveellisemmin, mutta verikokeissa selvisi kuitenkin, että omat D-vitamiini arvot ovat liian matalat... Sain määräyksen syödä D-vitamiini kuurin ja vitamiinien syömisestä tulikin sitten ihan pysyvä tapa.

Tänä talvena olen syönyt säännöllisesti D-vitamiinin lisäksi myös monivitamiineja, C-vitamiinia ja sinkkiä ja siksi olikin ihanaa päästä toteuttamaan tätä postausta kaupallisessa yhteistyössä Bioteekin Super -tuotesarjan kanssa. Tuskin se pelkästään vitamiinien ansiota on, mutta olen ainakin tähän asti selvinnyt talvesta sairastamatta (kop kop kop), mikä ei ole mulle tyypillistä. Yleensä viimeistään tammikuussa, mutta yleensä jo joulukuun loppupuoliskolla olen onnistunut saamaan itselleni jonkun inhottavan pöpön... Nyt olen kuitenkin voinut hyvin eikä mistään flunssasta tai muusta ole ollut tietoakaan. Olen myös jaksanut todella hyvin, tottakai yksittäisiä väsymys päiviä lukuunottamatta.

Bioteekin Super -tuotesarja on jatkuvasti kehittyvä ja tarjoaa laajan valikoiman laadukkaita vitamiineja sekä kivennäisaineita. Nämä vahvat, laadukkaat ja hyvin imeytyvät tuotteet ovat suomalaisille suunniteltu Suomessa ja löydät ne luontaistuotekaupoista kuten Life tai Ruohonjuuri, sekä luontaistuoteosastoilta esimerkiksi Sokokselta ja valikoiduista apteekeista.

D-vitamiinia suositellaan jokaiselle Suomessa asuvalle talvella, sillä auringosta sitä ei ihan hirveästi saa näin vuoden pimeimpään aikaan. Mulle 50 μg D-vitamiinia kalanmaksaöljyssä on ollut sopiva määrä tänä talvena ja olen saanut pidettyä nämä arvot hyvänä. Sen lisäksi olen syönyt vilustumissairauksien ennaltaehkäisyyn C-vitamiinia, sinkkiä ja monivitamiinia ja tähän asti ne ovat ainakin hommansa hoitaneet. Tottakai näillä on muitakin positiivisia vaikutuksia mm. C-vitamiini vaikuttaa vireyteen, stressiin, edistää raudan imeytymistä, toimii antioksidanttina ja osallistuu monien entsyymien toimintaan! Sinkki on sit taas hyväksi hormonitasapainolle, vastustus- ja oppimiskyvylle sekä ihon, hiusten, kynsien, luuston ja näön hyvinvointiin. Bioteekin Super Sinkkiin on lisätty kuparia, sillä runsas sinkin saanti ravintolisistä heikentää kuparin imeytymistä ja aineenvaihduntaa!

Olisi kiva kuulla myös teidän ajatuksia vitamiineista. Mitä vitamiineja te käytätte? :)

2020-02-18 04.13.56 8 2020-02-18 04.13.54 3 2020-02-18 04.13.55 3 PhotoGrid_1582145397175 2020-02-18 04.13.56 5

AAMUPALAHAASTE

16 February 2020

Kaupallisessa yhteistyössä Paulúns ja Indieplace kanssa 


Aamupalan asiantuntija Kaisa Jaakkola haastoi minut mukaan Paulúns aamupalahaasteeseen. Lähdin innolla mukaan tähän haasteeseen, sillä aamupala jää multa usein kiireen takia syömättä… Ja vaikka mulla ei olisi edes kiirettä, niin en vaan ole oppinut syömään aamuisin. Ehkä se kiire onkin enempi vaan tekosyy olla syömättä, mutta miksi? Miksi aamuisin on niin vaikeaa syödä? Ehkä olen vaan ihan liian laiska syömään aamuisin tai tarkemmin sanottuna tekemään mitään ruokaa aamuisin. Olen syönyt säännöllisesti aamupalaa viimeksi varmaan ala-asteella, joten nyt oli jo aika tehdä muutos asiaan ja parantaa tapoja!


2020-02-16 10.48.14 1
2020-02-16 10.46.30 4

Aamupalahaaste kesti viikon verran ja haasteen aikana valmistin aamiaisia laajaa Paulúns-tuotevalikoimaa käyttäen. Aamuina, kun ei ollut minkäänlaista kiirettä, keitin puuroa ja koristelin annoksen vielä marjoilla ja hedelmillä tai loihdin itselleni herkullisen smoothie bowlin, jonka päälle tuli vielä superherkullista Paulúns granolaa. Kiireisempinä aamuina valmistui helposti ja nopeasti aina toimiva jogurtti ja granola -yhdistelmä, Paulúns linssihiutaleita ja mantelimaitoa tai etukäteen jääkaappiin tehty tuorepuuro. Tämän haasteen myötä pääsin maistamaan myös Paulúns pähkinäpatukoita ja ne ovat nyt tulleet elämääni jäädäkseen!


2020-02-16 10.24.11 5

Aamupalahaasteen aikana olen muokannut muutenkin hieman ilta-/aamutottumuksiani. Sen sijaan, että juoksen aamulla silmät ristissä etsimässä tavaroita ja mietin pääni puhki, että mitäs sitä söisi näin aamulla ja mitä laittaisi päälle, niin laitan kaiken valmiiksi jo illalla. Aamulla jää sitten huomattavasti enemmän aikaa kaikkeen muuhun, esim. aamupalan nauttimiseen, kun kaikki on mietitty edellisenä iltana valmiiksi. Näin välttyy myös turhilta kiukuilta, unohduksilta, myöhästymisiltä ja saa paljon paremman mielen aloittaa uusi päivä.


2020-02-16 10.46.30 6


Aamupalan syöminen on tuonut myös paljon energiaa päivääni ja koulussa ensimmäiset aamutunnit ovat kuluneet paljon paremmissa merkeissä, kun ei tarvitse nolostella kurnivaa mahaa ja energiaa riittää hyvin lounasaikaan asti! Näin haasteen ollessa ohi, ajattelin luvata itselleni, että yritän koko kevään ajan parantaa tottumuksiani aamupalan suhteen ja jatkaa aamupalan syömistä myös nyt haasteen loputtua. Mulla on ihan älyttömän hyvä mieli siitä, että lähdin tähän aamupalahaasteeseen mukaan! Kiitos Paulúns tästä haasteesta!

Jääkö sulla usein aamupala myös syömättä? Mä haastan nyt sutkin lähtemään mukaan tähän aamupalahaasteeseen!

Tässä vielä pari kuvaa omista aamupalalemppareista: Untitled

1. Jogurttia, Paulúns granolaa (mulperimarja, mansikka ja kardemumma) ja paleo granolaa (hasselpähkinä, manteli ja vadelma), passionhedelmää ja pensasmustikoita
2. Mantelimaitoa, Paulúns linssihiutaleita (vadelma ja kookos), Paulúns pähkinäpatukka (cashew, kookos ja vadelma)
3. Jogurttia, Paulúns granolaa (mulperimarja, mansikka ja kardemumma) ja paleo granolaa (kookos, mustikka ja manteli)