Syksy on ainakin itselleni ollut aina sitä aikaa, kun tapahtuu paluu arkeen ja sen mukana alkaa joko uudet harrastukset tai jatkuu tuttuun tapaan vanhat. Pienenä tyttönä uuden harrastuksen aloittaminen oli helppoa ja moni onkin varmaan kokeillut silloin vaikka mitä lajeja baletista jalkapalloon. Jostain syystä näin aikuisiällä uuden harrastuksen aloittamiseen tuntuu olevan kuitenkin tosi iso kynnys. Harmi, sillä vaihtelu, uusien asioiden oppiminen ja mukavuusalueen ulkopuolelle poistuminen tekee erittäin hyvää.
Mä sain alkusyksystä yhteistyö ehdotuksen Tanssiklubi Master -nimiseltä seuralta, jonka ansiosta pääsin aloittamaan koko syksyn kestävän aikuisten paritanssin alkeiskurssin. Mä oon pienestä asti halunnut oppia tanssimaan parin kanssa ja näköjään sen voi oppia näin vanhempanakin. Mä nappasin kurssille mukaan myös Waltterin ja ollaankin nyt käyty joka maanantai-ilta yhdessä tanssimassa latinalais- ja vakiotansseja. Meidän lisäksi kurssilla on monta muutakin eri-ikäistä aikuista, joista osa on osallistunut kurssille pareittain ja osa yksitellen. Molemmat tavat ovat siis sallittuja.
Me ollaan joskus aikaisemmin, vielä Salossa asuessa haluttu aloittaa paritanssin alkeet, mutta silloin se jäi siihen, että Waltteri muutti opiskeluiden perään Porvooseen. Ajattelin, että saan Waltterin helposti myös nyt ylipuhuttua mukaan tanssimaan, mutta pakko myöntää, että kurssin aloittamiseen mun piti hetken aikaa häntä suostutella... Hyvä, että suostuttelin, sillä molemmat ollaan nautittu treeneistä ihan älyttömän paljon!
Ensinnäkin maanantai-ilta on ollut meille ihan täydellinen aika, sillä viikonloppuisin saatetaan olla ihan eri paikkakunnilla ja on kiva aloittaa viikko yhdessä tekemällä jotain kivaa, eikä pelkästään kivaa vaan myös hyödyllistä. Oon pari kertaa mennyt treeneihin suoraan luentojen jälkeen kiukkuisena ja on ollut ilo huomata, miten tanssin aikana kaikki kiukku on lähtenyt pois, etenkin siinä kohtaa kun toinen on ollut siinä vieressä tsemppaamassa. Se on ollut hauskaa, haastavaa, mielenkiintoista ja kivaa vaihtelua perus salitreeneille tai yhdessä lenkkeilylle.
Tanssiklubille mentäessä on tullut aina tosi hyvä fiilis ja ollaan joka kerta tunnettu olomme tervetulleiksi. Ennen meidän treenejä käytäville tanssisaleista juoksee aina pieniä, innokkaita tanssijoita, joiden innokkuus ja motivaatio tarttuu hetkessä ympärillä oleviin ja sen jälkeen halu oppia uutta on entistä kovempi! Tunnit ovat olleet monipuolisia ja en malta odottaa, että mitä kaikkea keretään tässä vielä syksyn aikana oppia! Myös valmentajat ovat olleet ammattitaitoisia ja on kiva, että ollaan saatu treenien ohessa nähdä myös ammattilaisten tanssiesityksiä. Mua jo vähän etukäteen harmittaa aika, jolloin tää kurssi on ohi... pitää varmaan pitää mielessä jatkokurssia tai alkaa etsimään jotain uutta yhteistä harrastusta!
Vaikka tanssiklubi sijaitsee meidän kotiin nähden ihan toisella puolella Helsinkiä, niin sinne liikkuminen ei ole kuitenkaan tuottanut meille mitään ongelmaa. Ollaan liikuttu joko autolla (vieressä on iso parkkialue, jonne saa jättää auton ilmaiseksi treenien ajaksi) tai olen tullut keskustasta kätevästi metrolla. Ollaan siis kaikin puolin oltu tyytyväisiä ja saa nähdä mitä syksy tuo vielä tullessaan!
Ajattelin kirjoitella sitten kurssin päätteeksi vielä lisää fiiliksiä kurssista ja siitä, miksi sinne kannattaa tai ei kannata osallistua poikaystävän kanssa!
Tanssiklubi Master
Mistä toi huivi on?:) ihana!
ReplyDeletezarasta:)
DeleteIhanan syksyinen asu :) mistä kengät?
ReplyDeletecarlingsista !:)
Delete