PIENESTÄ ASTI MENNYT PÄÄ KOLMANTENA JALKANA

Mä olin viikko sitten lauantaina sekä sunnuntaina käymässä vanhempieni luona Salossa ja molempina kertoina mun 6-luokkalainen pikkusisko istui kotona. Tottakai mä ihmettelin sitten ääneen, että miks ihmeessä hän istuu päivät pitkät tekemättä mitään? Siihen hän tylsistyneenä vastasi kysymyksellä ''no mitä ite teit mun ikäisenä''? En siinä kohtaa osannut vastata, mutta illalla kotiin päästyäni kaivoin mun 6. luokan eli vuoden 2008-2009 demi kalenterin esille ja aloin selata sitä läpi. Kalenteri oli täynnä tarinoita, sillä täytin sitä päiväkirjan tyylisesti päivittäin. Kalenteria lukiessa totesin, että pienestä asti en oo osannut istua kotona. Mä valehtelematta olin päivittäin harjoituksissa, kavereiden kanssa ulkona ja tein vaikka mitä kaikkea... Painoin aamusta iltaan eteenpäin pää kolmantena jalkana.




Tämä elämäntyyli mulla on edelleen. Koen, että kotona istuminen ilman tekemistä on ajanhukkaa ja siksi pitäisi olla koko ajan tekemässä jotain. Jopa nyt kun mulla on torstaista lähtien ollut flunssa, olen kokenut huonoa omatuntoa siitä, että olen istunut kotona. Mulla on koko ajan ollut tosi levoton olo ja sellainen fiilis, että mun pitäisi tehdä jotain. Sen takia esimerkiksi sairasloman hakeminen on mulle aina tosi vaikee paikka. En tykkää mennä lääkäriin, en tykkää valittaa olostani ja en todellakaa tykkää istua neljän seinän sisällä. Tällä kertaa en kuitenkaan voinut välttää tätä kaikkea ja marssin hakemaan loppuviikoksi saikkua. Se olikin ainoa kerta kun poistuin torstai-sunnuntai välisenä aikana kotoa.

Lauantaina alkoi oikeasti jo aika paha levottomuus ja oli pakko nousta sängystä tekemään edes jotain! Petasin sängyn, siistin hiukan olohuonetta, että olisi mukavampi olla ja koska mitään kovin rankkaa en voinut tehdä, niin päätin hemmotella itseäni oikein ajan kanssa. Mä harvoin jaksan tehdä mitään kasvonaamioita taikka kuoria ihoa, mutta nyt mä tein sen. Kävin vaahtokylvyssä ja hemmottelin itseäni kaikilla pienillä jutuilla. Loppu illan istuin kynttilänvalossa, kääriytyneenä Waltterin kylpytakkiin, luin kirjaa, kuuntelin musiikkia ja juuri ennen nukkumaan menoa katsoin vielä yhden jakson mun lempi ohjelmaa. Näin pitäisi tehdä useemmin, eikä pelkästään silloin kun kroppa niin käskee.

Mulla on nyt loppuvuodeksi jo kolme asiaa joihin haluan kiinnittää enemmän huomiota. Ensimmäinen niistä, johon olen jo alkuvuodesta asti kiinnittänyt huomiota on shoppailu ja ylipäätänsä rahan käyttö. Yritän välttää turhia ostoksia ja voin helposti luetella ne vähäiset vaatekappaleet, jotka olen tämän vuoden puolella hankkinut. Toinen asia on läsnä oleminen. Aina ei tarvitse tietää heti ja nyt sitä, mitä kaverit tekee parhaillaan jossain muualla, vaan pitää oppia olemaan läsnä niiden ihmisten kanssa, jotka ovat sun vieressä sillä hetkellä. Joten kännykän käyttö ihmisten seurassa vähemmälle. Ja no kolmas asia on se, että pitäisi oppia antamaan itselleen aikaa. Koko ajan ei tarvitse olla menossa sinne ja tänne, vaan joskus pitää pystyä olemaan ihan vain kotona rauhassa, sillä jokainen meistä tarvitsee välillä myös sitä rauhaa ja lepoa.

Tänään olisi tarkoitus raahautua yhdelle luennolle, vaikka olo ei ole vielä täysin terve. Uskon kuitenkin, että yhden luennon verran mä jaksan. Tää viikko vierähtää varmaan aika rauhallisissa merkeissä flunssasta toipuen, koulun sekä töiden merkeissä. Mitään kummempia suunnitelmia mulla ei ole, joten meen tämän viikon ihan vaan fiiliksen mukaan rennosti. Ihanaa alkanutta viikkoa!