KAAAMOSVÄSYMYS

Näin pahaa kaamosväsymystä mulla ei oo ollut varmaan ikinä! Unentarve kasvaa, mutta olo on levosta huolimatta erittäin väsynyt... Energiaa ei tunnu riittävän mihinkään ja tekisi mieli vaan skipata kaikki päivän ohjelmat ja jäädä peiton alle nukkumaan. En voi sanoa, että mua ei huvittaisi... Kyllä mulla on sisimmissään halu tehdä vaikka mitä! Haluaisin tulla useammin kirjoittelemaan blogiin, käydä shoppailemassa, nähdä kavereita, käydä kaikissa maailman kissanristiäisissä, ottaa kuvia, siivota, tai vaikka kutoa villasukkia,  mutta väsymys painaa päälle eikä loppupeleissä sitä aikaakaan ihan hirveästi edes oo.



Mä oon vähentänyt nyt joulukuun puoleen väliin työt ihan minimiin ja päättänyt keskittyä ottamaan loppukirin tämän vuoden kurssien kanssa, mutta töiden vähentämisestä huolimatta voimat ei tunnu riittävän mihinkään. Vaikka mulla oli eilen hyvin nukutut yöunet alla, säännöllinen ruokarytmi, kävin luennoilla, urheilemassa, eli tein käytännössä kaiken tarpeellisen, eikä yhtään sen enempää, niin siitä huolimatta mun vireystila ei ollut missään kohtaa päivää kovinkaan suuri. Koko ajan väsytti!



Tästä väsymyksestä ei tee yhtään helpompaa se, että lopetin vähän päälle neljä viikkoa sitten energijuomien ja kahvin käytön. Mä käytin niitä jossain vaiheessa vähän turhan paljon ja päätin tehdä radikaalin päätöksen ja lopettaa ne kokonaan, ainakin hetkeksi. Kyllä mä varmaan jossain vaiheessa tuun juomaan kumpaakin aina silloin tällöin jos mieli tekee, mutta en todellakaan niissä määrissä, mitä mä join esimerkiksi energiajuomia tossa viimeisen kahden vuoden aikana!

Nyt ei kuitenkaan auta muu, kuin yrittää taikoa sitä energiaa jostain ja toivoa parasta! Eihän tässä enää pitkä aika jouluun oo ja sen jälkeen ollaankin jo voiton puolella! Tai ainakin itse olen aina tammikuussa jo paljon pirteämpi... Toivottavasti myös tällä kertaa! Harmittaa, että tää syksy on jollain tavalla mennyt ihan ohi multa, mutta ehkä se on ihan fine. Aina ei voi jaksaa ja pääasia, että olen oppinut tässä vuosien aikana kuuntelemaan omaa kehoa ja sitä mukaa myös vähentämään tekemistä.



Toivottavasti joulukuussa ei ole yhtä säälittävä määrä postauksia, kuin marraskuussa! Yritän sen verran tsempata... Blogin kirjottamisessa on vaan vähän se huono puoli, että jos sitä ei tee tasaiseen tahtiin, niin siitä helposti häviää ote ja pienenkin tauon jälkeen on todella vaikeaa palata takaisin kirjoittamisen pariin! Yritän kuitenkin päästä tästä ajatuksesta yli ja tulla tänne kirjoittamaan aina silloin kun huvittaa, eikä turhaan miettiä mistään tauoista!

Ihanaa viikon jatkoa!

photos by Anna Ageenkova