Mä oon nyt viimeisen kuukauden aikana käynyt aika monta kertaa Salossa.. Varmaan yhtä monta kertaa kuin koko välivuoden aikana! En pidä sitä mitenkään huonona asiana, sillä fakta on vaan se, että viihdyn paljon enemmän pienessä kaupungissa. Oon aina tiennyt sen, mutta pitihän se todistaa itselleen ja kokea elämän aikana myös se isossa kaupungissa eläminen. Muistan elävästi sen hetken kun sanoin joskus serkulleni, että minä en ainakaan muuta ikinä Helsinkiin... Mutta täällä mä nyt kuitenkin oon. Kokemassa ja kasvamassa ihmisenä, mutta tänne en oo kylläkään jäämässä loppuelämäksi, jollei oo ihan pakko.
Tämän takia ollaankin Waltterin kanssa molemmat lähdetty melkein joka viikonloppu nyt Saloon, rentoutumaan. Se on ihana tapa hetkeksi unohtaa kaikki huolet, koulu, muut pakolliset velvollisuudet ja lähteä vanhempien luo olesekelemaan. Siellä mieli lepää ihan eri tavalla! Siellä näkee perhettä, kavereita, pääsee luistelemaan ja luonnon keskelle nauttimaan olosta. Niistä ympärillä olevista ihmisistä tuntee itsensä tärkeäksi, luistelusta saa onnistumisen tunteen ja luonnosta hyvän olon! Tänään käytiin hakemassa sitä hyvää oloa Silja kanssa metsän keskeltä ja kyllä toimi!
Тоже на прошлых выходных ходили в лес ягодки кушать)
ReplyDelete