© Layout by Julia E.

RETKEILYÄ JA TREFFEILYÄ

25 January 2017

Me puettiin sunnuntaina lämmintä päälle ja lähdettiin heti aamupäivästä reippailemaan tohon lähellä sijaitsevaan metsään. Oli ihanan aurinkoinen keli, eikä todellakaan oltu ainoita, jotka päättivät aloittaa sunnuntain näissä samoissa merkeissä. Oli ihanaa löntystellä rakkaan kanssa käsikädessä keskellä metsää, pysähtyä välillä ottamaan parit kuvat, nauttia auringosta ja nauraa kun toinen veti nurin liukkaalla kalliolla. Ensin laskettiin kalliolta alas vahingossa pepullaan ja loppupeleissä ihan tahallaan. Mukavaa ajanvietettä toisen kanssa ja täydellinen lopetus viikolle. Kaiken tämän aamureippailun kohokohtana oli kuitenkin Maunulan maja, jonne pysähdyttiin syömään tuoreita laskiaispullia ja juomaan lämmintä teetä. Maja sijaitsi keskellä metikköä ja mä olin kyseisessä paikassa ensimmäistä kertaa, mutta pakko mennä pian taas uudestaan! Oli ihanaa yhdistää liikunta, ulkona liikkuminen ja treffit samaan pakettiin! Näitä lisää!
IMG_4990 IMG_4898 IMG_5092 IMG_4941 IMG_5030 IMG_4919 IMG_5042 IMG_4930 IMG_5087 IMG_4895 IMG_4899 IMG_4979

PINK

23 January 2017

Mä oon just niitä tyyppejä, jotka pukeutuvat  kokomustaan vaikka päivittäin. Taisin ala-asteella saada yliannostuksen kaikesta värikkäästä, jolloin mulla saattoi olla päällä pinkit kengät, keltaiset farkut, turkoosi t-paita ja pinkki huppari.... Kyllä, mulla oli joskus ala-asteen lopussa tällainen kausi. Sen jälkeen aloin pikkuhiljaa muuttaa pukeutumista neutraalimpaan suuntaan ja lopputulos oli kokomusta. Pariisissa ollessani, mulla oli kuitenkin ihan eri fiilis! Halusin pukea joka päivä mahdollisimman paljon väriä ja reissussa väriksi valikoitui vaaleanpunainen. Ehkä se johtui siitä fiiliksestä ja kaikesta romantiikasta, mikä on läsnä tuolla kaupungissa. En tiedä, mutta mukavan piristävää vaihtelua!

IMG_1330-2 IMG_1364-2 IMG_1338-2 IMG_1397-2

SATURDAY&SUNDAY

22 January 2017

Tätä postausta tehdessä iski turhautuminen. Teki mieli luovuttaa ja paiskoa tämä tietokone monesti seinään. Oon meinaa jo pitkään tapellut kuvien laadun kanssa täällä blogissa ja nyt päätin, että vihdoin selvitän asian. Päädyin sit loppuen lopuksi tallentamaan saman kuvan noin kahdessakymmenessä eri muodossa ja mikään ei toiminut... Parin tunnin tappeluiden jälkeen päätin kysyä kaverilta apua ja hänen avun ansiosta löysin sen oikean koon ja resoluution, jossa kuva kannattaisi ladata. Hetken aikaa nämä kuvat näkyivät esikatselussa tarkkana, mutta nyt se on taas mennyttä! Nyt ne on taas samanlaista pikselimössöä kuin aikaisemminkin. Mä toivon, että se johtuu vaan esikatselutilasta... Saa nähdä miten käy kun tämän postauksen julkaisen. Joko nämä näkyvät hyvänä tai sitten revin hiukset päästäni! Pakko myöntää, että tietokoneet ja puhelimet ärsyttävät välillä vähän liikaa...

Mutta jos tätä kuvien kanssa säätämistä ja parin tunnin hukkaan heittämistä ei lasketa, niin viikonloppu vierähti kaiken kaikkiaan ihan älyttömän mukavissa merkeissä. Waltterin vanhempien toinen koirista oli meillä yökylässä perjantaista lauantaihin ja siksi lauantai päivä lähti käyntiin lenkkeilyllä. Se oli niin mukavaa puuhaa, että päätettiin aloittaa myös sunnuntai samoissa merkeissä, vaikka Felix ei ollutkaan enää matkassa mukana. Reippailuiden lisäksi vietin lauantai-illan tyttöjen seurassa, söin sushia ja rentouduin sohvalla. Koko loppu päiväkin vierähtää varmaan tässä kotisohvalla löhöillen ja  mahdollisesti myös jotain koulujuttuja tehden.
IMG_4737 IMG_4880 IMG_4697 IMG_4768 IMG_4775 IMG_4766 IMG_4705-2 IMG_4864 IMG_4930

AJATUKSIA BLOGGAMISESTA

20 January 2017

Mä eksyin yks päivä selailemaan mun ihan ensimmäistä blogia, minkä nimi oli Liisa in wonderland.  Se oli se, mistä kaikki innostus tätä ihanaa hommaa kohtaan lähti! Ehdin pitää sitä vähän päälle puoli vuotta, jonka jälkeen perustettiin kaverini Noran kanssa yhteinen One step to our lives -blogi ja muutama vuosi sen jälkeen syntyi tämä nykyinen. Silloin kun aloitettiin bloggaaminen, tää kaikki oli ihan erilaista. Kaikkea tätä tehtiin paljon rennommalla asenteella, ilman mitään hienoja vempaimia ja esimerkiksi mistään yhteistyö jutuista ei ollut tietoakaan. Tätä kaikkea tehtiin rehellisesti ihan vaan omaksi iloksi.

Nykyään bloggaaminen on ihan eri luokkaa ja rehellisesti sanottuna musta välillä tuntuu, että moni bloggaaja ei tee tätä enää sen oman intohimon takia tai saa ainakin näyttämään sen siltä. Saa tämän kaiken näyttämään teennäiseltä ja väkinäiseltä. Toki myönnän, että itsellänikin on joskus ollut kausia, jolloin ei vois vähempää kiinnosta, mutta onnekseni olen päässyt aina näistä kausista yli ja jatkanut tätä ihanaa hommaa eteenpäin. Koska todellisuudessa tää on just sitä, mitä mä rakastan ja oon ihan super onnellinen siitä, että se innostus, mikä mulla oli tätä hommaa kohtaan silloin päälle kuusi vuotta sitten, pysyy edelleen! Oon myös onnellinen siitä, että mä aloitin bloggaamisen niin aikaisin, sillä olen nähnyt tämän kaiken kehityksen ja kehittynyt pikkuhiljaa siinä perässä. Tottakai vaadin itseltäni välillä jopa vähän liikaa, mutta mitään ei voi saavuttaa, asettamatta välillä vähän liiankin isoja tavoitteita.

Ja niin kuin sanoin jo aikaisemmin, blogimaailma on kehittynyt tässä muutamien vuosien aikana ihan älyttömästi. Lähes jokaisella bloggaajalla on nykyään käytössä hienot kamerat ja objektiivit, hyvä tietokone ja kunnon editointi ohjelmat. On kuitenkin ilo huomata vanhoja postauksia ja blogeja selaillessa sen, että myös minä olen bloggaajana kehittynyt! Tällaisen asian huomaaminen lisää motivaatiota ja halua kehittyä entistä enemmän. Musta harrastuksessa/työssä parasta onkin juuri se, että näkee oman kehityksen ja kokee niitä onnistumisen tunteita. Mun omalla kohdalla onnistumisen tunne tässä bloggaamisessa tulee siitä, kun saa tehtyä itseään miellyttävän postauksen, saa teiltä palautetta tai edes jonkinlaista kommenttia, saa otettua hienoja kuvia, pääsee päivän kävijämäärä tavoitteeseen tai onnistuu muokkaaman jonkun kuvan just sellaseks kuin ajatteli. Ei siis mitään ihan hirveän isoja juttuja, vaan ihan pienilläkin jutuilla saa itselleen jo huomattavasti paremman olon. Rakasta onnistumisen tunnetta!

Vaikka blogimaailma on kehittynyt ihan hurjan paljon eteenpäin, on kuitenkin asioita, jotka on ja pysyy vuodesta toiseen samanlaisina. Yksi niistä on esimerkiksi kysymyspostaus. Törmäsin mun vanhassa blogissa yhteen sellaiseen, minkä olin 14-vuotiaana tehnyt ja oli erittäin mielenkiintoista lukea sellaisesta omia ajatuksia ja nähdä sen, miten ne ovat tässä vuosien saatossa muuttuneet. Siitä mä sain myöskin idean tehdä pitkästä aikaa perinteisen kysymyspostauksen, joten heittäkää tähän postauksen kommentteihin kysymyksiä! Saa kysyä maan ja taivaan väliltä ihan mitä vaan ja mä yritän vastata niihin sitten parhaani mukaan omassa postauksessa!

Nyt on teidän aika kysyä!

IMG_9429 IMG_9487 IMG_9476 IMG_9445
shirt&earrings* ivyrevel

(*saatu blogin kautta/gifted)